Neljä toisiinsa kytkeytyvää osa-aluetta 

Uudistumisen ytimessä ovat neljä keskeistä osa-aluetta, jotka täydentävät ja tukevat toisiaan: 

Asiakas- ja potilaskohtainen kustannuslaskenta 

Toimintoperusteinen budjetointi 

Talousennustaminen 

Kehittynyt analytiikka ja tekoäly 

Vaikka jokaisella osa-alueella on oma arvonsa, suurin hyöty syntyy, kun ne kytketään yhteen tiedolla johtamisen jatkuvaksi kierroksi. 

KPP tuo päätöksentekoon tarkkuutta ja vaikuttavuutta  

Asiakas- ja potilaskohtainen kustannuslaskenta (KPP) tuottaa johtamiseen yksityiskohtaista tietoa siitä, paljonko yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuus maksaa, mihin vaiheisiin kuluu eniten resursseja ja miten kustannukset vertautuvat vastaaviin tapauksiin. 

– Nykyaikainen kustannuslaskenta perustuu hoito- ja asiakastietojärjestelmiin kerättyyn yksityiskohtaiseen tietoon palveluiden toteutuksesta. Hyödynnettävissä oleva tieto ei ole enää pelkkää arviointia, vaan tarkkaa faktaa, Talvio kuvaa. 

Tämän tason tarkkuus mahdollistaa poikkeamien tunnistamisen hoitopolun eri vaiheissa ja tarjoaa ymmärrystä siitä, miksi niitä syntyy. Tämä edistää dialogia myös kliinisen johdon kanssa. 

– Kun lääkäri huomaa, että tietyn hoitopolun kustannukset vaihtelevat suuresti, voidaan yhdessä arvioida, mistä ero johtuu: potilaan tarpeista vai toiminnan vaihtelusta?  

ABB yhdistää toiminnan, resurssit ja talouden tuoden henkilöstö- ja taloussuunnitteluun ennakoivuutta  

Toimintoperusteinen budjetointi (ABB, Activity-Based Budgeting) eroaa perinteisestä budjetoinnista siinä, että se lähtee liikkeelle palvelutuotannon ennakoinnista, ei aiempien vuosien kulurakenteesta. Tämä mahdollistaa realistisen ja läpinäkyvän taloussuunnittelun, jossa henkilöstö- ja resurssitarpeet määräytyvät suoraan suunnitellun toiminnan perusteella.  

– Kun tiedämme, mitä palveluita tullaan tuottamaan ja missä laajuudessa, voimme laatia budjetin, joka vastaa todellista resurssitarvetta, ei oletuksia, Talvio sanoo. 

Toimistoperusteisuus tuo suunnitteluun strategista ulottuvuutta: sen avulla voidaan arvioida ajoissa, riittävätkö nykyiset resurssit vai edellyttävätkö muuttuvat palvelutarpeet investointeja tai henkilöstömuutoksia. Lisäksi ABB mahdollistaa skenaarioiden simuloinnin: kuinka esimerkiksi 10 prosentin kasvu leikkausmäärissä vaikuttaa resurssitarpeeseen ja kokonaiskustannuksiin? 

Talousennustaminen auttaa sopeutumaan ja suunnittelemaan 

Luotettava ennustaminen edellyttää tarkkaa tietopohjaa. Tarkan kustannustiedon ja realistisen budjetoinnin pohjalta voidaan rakentaa dynaaminen talousennustemalli. Ennustaminen mahdollistaa jatkuvan sopeutumisen esimerkiksi palvelukysynnän muutoksiin tai resurssien saatavuuteen. 

–  Perinteisten lineaaristen trendien sijaan ennusteet voidaan rakentaa todellisten toiminta-ajureiden varaan, Jaakonsaari selventää. Jos esimerkiksi tietyn hoitomuodon kysyntä kasvaa äkillisesti, järjestelmä havaitsee sen nopeasti ja mahdollistaa reagoinnin jo ennen kuin resurssit käyvät riittämättömiksi. 

Pitkällä aikavälillä talousennustaminen tukee myös strategista suunnittelua, kuten palveluverkoston kehittämistä tai investointien ajoittamista. 

Kehittynyt analytiikka tuo syvyyttä päätöksiin 

Kehittynyt analytiikka – mukaan lukien koneoppiminen ja tekoäly – tuo talousjohtamiseen uuden ulottuvuuden. Se paljastaa rakenteita ja ilmiöitä, joita perinteiset menetelmät eivät tavoita. 

– Kehittynyt analytiikka ei korvaa tarvetta analyytikoille ja asiantuntijoille, mutta se täydentää heidän työtään ja tuo ilman muuta esiin näkökulmia, joita ihminen ei yksin tunnistaisi, Talvio kertoo. 

Sen avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa potilasryhmiä, joista aiheutuu ennakoimattomia kustannuksia, tai ennustaa hoitoketjujen pullonkauloja, mikä mahdollistaa resurssien kustannusvaikuttavamman kohdentamisen.  

Yhteinen tietopohja lisää ymmärrystä ja yhteistyötä 

Yksi tiedolla johtamisen tärkeimmistä hyödyistä on vuorovaikutuksen kehittyminen eri toimijatasojen välillä. Kun kaikilla – johdolla, kliinisellä henkilöstöllä ja talousasiantuntijoilla – on käytössään sama tietopohja, voidaan ratkaisuja hakea yhdessä. 

– Taloustieto ei ole enää vain hallinnon työkalu, vaan se palvelee koko organisaatiota, kun tieto esitetään ymmärrettävästi ja kytketään varsinaiseen palvelutoimintaan, Jaakonsaari korostaa. 

Tuloksia näkyvissä jo nyt  

Useat LOGEXin asiakkaat, niin hyvinvointialueet Suomessa kuin sairaalat ympäri Eurooppaa, ovat jo ottaneet käyttöön KPP:n ja ABB:n kaltaisia työkaluja. Tulokset ovat rohkaisevia. 

– Organisaatiot, jotka hyödyntävät asiakaskohtaista tietoa, pystyvät reagoimaan nopeammin ja tekemään perustellumpia päätöksiä, Jaakonsaari kertoo. 

Tämä näkyy muun muassa parempana budjettiosuvuutena, ennakoitavampina resurssitarpeina ja kustannuskehityksinä sekä selkeämpänä ymmärryksenä siitä, mikä tuottaa vaikuttavaa hoitoa. 

Talousdata ei jää vain raportointiin, vaan ohjaa päätöksentekoa arjessa. Myös johdon ja asiakastyössä toimivan henkilöstön välinen yhteistyö helpottuu, kun päätöksiä voidaan perustella tiedolla – ei oletuksilla.

Askel kerrallaan kohti vaikuttavampaa johtamista 

Kaikkea ei tarvitse tai pysty ottaa käyttöön yhtä aikaa. Jaakonsaari ja Talvio kannustavat vaiheittaiseen lähestymiseen. 

– Asiakas- ja potilaskohtainen kustannuslaskenta on hyvä lähtökohta, sillä se antaa pohjan muille osa-alueille. Sen jälkeen voidaan siirtyä ABB:hen, ennustamiseen ja kehittyneeseen analytiikkaan, Talvio ehdottaa. 

Tärkeää on, ettei tieto jää hyödyntämättä, vaan että sen pohjalta syntyy päätöksiä, jotka tukevat sekä hyvinvointialueen asiakkaita että taloutta. 

Tiedolla parempiin päätöksiin  

Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudenjohtamisen vuosikello voidaan kiteyttää näin: 

• Laadi vuosittain laadukas KPP-laskenta, eli tarkka kuvaus tuotannon, resurssien ja kustannusten todellisesta rakenteesta. 
• Hyödynnä tietoa jatkuvaan vertailuun ja analysointiin. 
• Laadi ABB-mallin avulla realistinen toiminta-, resurssi- ja budjettisuunnitelma. 
• Tee jatkuvaa talousennustamista ja sopeutusta toteutuneen toiminnan pohjalta. 

Näin syntyy tiedolla johtamisen jatkuva, yhteen kytkeytyvä kokonaisuus, joka tukee päätöksentekoa kaikilla organisaatiotasoilla ja rakentaa perustan vaikuttavammalle, läpinäkyvämmälle ja kestävämmälle taloudenhallinnalle hyvinvointialueilla.